lauantai 16. elokuuta 2025

Uniapnea

 Olen kuullut tositarinan oravasta, joka muutti pesäpaikan poikasineen parin väsyneen kalamiehen stereokuorsauksen takia toiselle hehtaarille. Kurreparka oli näet sattunut rakentanut pesän joen rantaan. Myös minä nukuin ääneen, niin kovaan ääneen, että se kuului kaksikerroksiseen talomme toiseen kerrokseen. Hengityskatkokset ja korahdukset alkoivat häiritä myös entisen tyttöystävän hyvin ansaittua unta. Vaimoni oli sitä mieltä, että minulla on uniapnea. Lopulta myös minä, vaikka hidasoppinen olenkin, ymmärsin lopulta, että oireet ei ole terveen ihmisen. Pää oli kipeänä aamuisin ja suuta kuivi. Lakanat olivat hiestä märät ja tyyny kuolasta. Suostuin googlettamisen jälkeen ja lievää painostusta tuntien, puhumaan oireistani lääkärille.

Niinpä sain lähetteen unipolygrafiaan. Siellä hoitaja kytki minut moninkertaiseen liekaan, jotka yhdistyivät pieneen muoviseen koteloon. Kaikki lieat, eli johdot ja letku, koteloineen teipattiin ympäri kehoa. Ohjeita noudattaen menin kotiin. Aamulla, hyvin valvottu yö takanani, hoitaja päästi minut piuhoistani. Samalla viikolla lääkäri soitti kertoen vaikeasta uniapneasta. Hengityskatkoksia oli laite rekisteröinyt yli 60 kappaletta ja hapetusarvoni oli laskenut selvästi alle suosituksen katkoksien aikana. Tämä selitti oireeni täydellisesti.

Vaikeudet opiskelussa ja työpaikalla

Suoritin nelikymppisenä ensi- ja sairaanhoitajan tutkinnon. Opiskelu oli mieluisaa ja sen ansiosta sain erittäin mieluisen ja mielenkiintoisen työn. Kuitenkaan opiskelu ei sujunut läheskään kivuttomasti. Aloin ihmetellä väsymystäni varsinkin iltapäivisin. Teoriatunneilla opittu pyyhkiytyi muististani niin tehokkaasti, etten osannut laboratiotunnilla soveltaa juuri mitään. Niinpä koulupäivän jälkeen otin tunnin tai kahden päiväunet, että jaksoin jatkaa pänttäämistä illalla. Hoitotason ensihoitoharjoittelussa tuli seinä vastaan. Kun harjoittelun ohjaajat tenttasivat esimerkiksi hoitovälineitä ja lääkkeitä, en osannut juuri mitään. Koska en oppinut kohtuudella, ohjaajat yhdessä opettajan kanssa hylkasivät harjoittelun ja sain uuden mahdollisuuden myöhemmin.

Valmistuin puoli vuotta yliajalla, mutta paperit jollain ilveellä sain. Työllistyin leikkausosastolle, jossa perehtyminen on monivuotinen urakka. Haastava, mutta kiinnostava työ auttoi pysymään hereillä vuorojen loppuun. Lopulta jouduin siirtymään kaksivuorotyöhön. En saanut nukuttua juuri ollenkaan yövuorojen jälkeen. Aamuvuoroissa iltapäivisin ennen vuoron vaihtoja raportin tekeminen oli yhtä tuskaa, etenkin suullisen. Kun uniapnea oli todettu, pyynnöstäni perehdytyksessä uutta kokonaisuutta minun ei tarvinnut aloittaa, siitä kiitos työnantajalle.

Elämän korkeakoulu

Sain lopulta C-PAP -laitteen vuonna syksyllä 2022. Se oli kerrasta menoa: nyt en pärjää ilman. Olen kokeillut muutaman kerran, vahingossa, nukkua ilman huokulaitetta ja oireet palasivat joka kerta. En vieläkään ymmärrä, miksen hakeutunut lääkärille jo aiemmin? Toisaalta ymmärrän hyvinkin, koska hengittämättä ei aivot palaudu päivän toimista ollenkaan. Fyysinen väsymys estää liian miettimisen ja ainakin kuljin aivan kuin sumussa enimmän osan aikaa. Jopa aivoinfarktin jälkeisen väsymyksen ja aivosumun voisi rinnastaa uniapnean tuomaan väsymykseen. Valitettavasti molemmista on kokemusta.

Rakastuin vuosituhannen alkupuoliskolla silloiseen tyttöystävään, nykyiseen vaimooni. Hänen kanssaan elämä on ollut rosoineen onnellista. Kuitenkin hankaliakin hetkiä on vähintäänkin ollut riittävästi, jotta osaisin olla kiitollinen niistä asioista, jotka on elämässäni hyvin. Elämä itsessään on vaivoineen tehokas kouluttaja. Kun kilometrejä kertyy, esiintyy kulumistakin vääjämättä kiihtyvää tahtia. Kulumista on paljon helpompi sietää yhdessä. Liitto on kestänyt väsyneet vuodet, vaikka aviovuoteeseen tuli kolmas pyörä. Toisin kuin oravan, vaimoni ei ole tarvinnut vaihtaa huonetta kesken yön. Kolmas pyörä puhkuu virtaa kinttaisiin niin hiljaa ja valittamatta, etten sitä huomaa. Elämänlaatuni parani kertaheitolla lähes joka osa-alueilla.

ps. Nykyään oravat eivät kokoa kotiaan kalavesien äärelle. Niin olen kuullut. Älykkäitä eläimiä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Rattiraivo

 Ajoin nelikaistaista Kajaanintietä aikomuksena kääntyä moottoritien etelään kohti vievälle ramppia kohti. Koska olin oikealla kaistalla, la...